{"id":1011,"date":"2024-09-20T12:59:53","date_gmt":"2024-09-20T09:59:53","guid":{"rendered":"http:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=1011"},"modified":"2024-09-22T13:24:08","modified_gmt":"2024-09-22T10:24:08","slug":"lempi-alanko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=1011","title":{"rendered":"Lempi Alanko"},"content":{"rendered":"<p>[Ilmestynyt alun perin Facebookissa.]<\/p>\n<p>Kun neiti Lempi Maria Kettunen astui ulos Alppikatu 13:n nupukiviselt\u00e4 pihalta kadulle, h\u00e4n olisi voinut n\u00e4hd\u00e4 suoraan alapuolella Tauno Palon puiston ja takavasemmalla Linnanm\u00e4en maailmanpy\u00f6r\u00e4n. Mutta koska oli vuosi 1913, maisemaa hallitsivat pelk\u00e4t Josafatin kalliot. Vuotta aiemmin Helsingin s\u00e4hk\u00f6laitos oli asentanut Alppikadulle ensimm\u00e4iset s\u00e4hk\u00f6lamput. Kolme kappaletta, ja vain v\u00e4liaikaisesti.<\/p>\n<p>Lempi oli 15-vuotias koululainen, tuleva Kulosaaren suomalaisen alakoulun opettaja.<\/p>\n<p>Kuten melkein kaikki Pitk\u00e4nsillan pohjoispuolella asuvat, my\u00f6s Kettuset olivat ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4. Paavo-is\u00e4 oli ammatiltaan viilari, syntynyt Pietarissa. \u00c4iti Sofia oli kotoisin Haminasta. Perheess\u00e4 oli viisi lasta, joista Lempi oli vanhin. Nuorin, Reino, oli vasta kolme vuotta.<\/p>\n<p>Alppikatu 13 oli Lempille varsinainen el\u00e4m\u00e4nkoulu.<\/p>\n<p>Vaikka vuokrataloissa asukkaat vaihtuivat tiuhaan eik\u00e4 pitk\u00e4aikaisia yst\u00e4vyyksi\u00e4 oikein voinut synty\u00e4, talon nuoret varmasti tunsivat toisensa. Heihin kuuluivat tuolloin 16-vuotiaat Saima Johansson ja Hilja R\u00f6tk\u00f6 sek\u00e4 18-vuotias Impi Johansson, Saiman isosisko.<\/p>\n<p>Juhannusviikolla vuonna 1914 Saima ja Hilja l\u00f6ydettiin tajuttomana El\u00e4intarhasta, muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Alppikadulta. Saima kuoli ja Hiljankin el\u00e4m\u00e4 oli kiikun kaakun.<\/p>\n<p>Tyt\u00f6t olivat juoneet &#8220;lysoolia&#8221;, josta oli tullut suosittu tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 hengest\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Australiassa ja New Yorkissa se oli yleisin itsemurhan tekov\u00e4line vuonna 1911. Helposti saatavilla, luultavasti my\u00f6s edullista. Kerrotaan, ett\u00e4 Suomessa sairaalat haisivat lysolille aina 1950-luvulle saakka. Aine nousi yll\u00e4tt\u00e4en otsikoihin vuonna 2020, kun amerikkalaisyritys Lysol joutui painokkaasti kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n presidentti Trumpin ehdotuksen desinfiointiainerokotuksesta COVID-19-virusta vastaan.<\/p>\n<p>Sanomalehdet uutisoivat, ett\u00e4 tyt\u00f6t olivat j\u00e4tt\u00e4neet viestin, saajana kaksi nimelt\u00e4 mainittua poikaa. &#8220;Kirjeitten sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4en on tytt\u00f6jen ja mainittujen mieshenkil\u00f6itten w\u00e4lill\u00e4 ollut l\u00e4heinen suhde. Kirjeiss\u00e4 selitt\u00e4w\u00e4t tyt\u00f6t kyll\u00e4styneens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 sen wuoksi kuolla.&#8221; Nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 teatraalinen viesti on tulkittavissa niin, ett\u00e4 Saima ja Hilja olivat rakastavaisia. 17-vuotiaana ei olla kyll\u00e4styneit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta jo silloin voi olla selke\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Puoli vuotta my\u00f6hemmin, tammikuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1915, kello nelj\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, Alppikadun pihalta kuului revolverin laukaus. Toinen. Impi Johansson oli ampunut itsens\u00e4 ja heti per\u00e4\u00e4n, samalla aseella, h\u00e4nen ven\u00e4l\u00e4inen miesyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Tragedia oli luonnollisesti valtakunnanuutinen: nuori pari, ampuma-ase, kaksoisitsemurha! Kukaan ei ole en\u00e4\u00e4 kertomassa, mit\u00e4 oikeastaan tapahtui, miksi ja kuka oli syyllinen.<\/p>\n<p>Vuoden 1916 helmikuussa kauppias Adiel Lahtinen Raahesta osti Alppikatu 13:n osakkeet ja tontin Helsingin kaupungilta. Moni vuokralainen teki t\u00e4st\u00e4 ainoan oikean johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen: on muutettava. Toukokuussa Paavo Kettunen perheineen siirtyi Alppiharjusta Kallioon, osoitteeseen II linja 15. Lahtinen oli t\u00e4ysverinen liikemies ja sarjayritt\u00e4j\u00e4, jolla oli jatkuvasti monta rautaa ja oikeusjuttua tulessa. Alppikatu 13 oli ostettu velalla, jota h\u00e4n ei pystynyt hoitamaan. Niinp\u00e4 talo ja tontti pakkohuutokaupattiin jo vuonna 1917.<\/p>\n<p>Kallio oli huomattavasti rauhallisempi asuinpaikka. Moneen vuoteen ainoa Kettusten taloyhti\u00f6t\u00e4 ravisuttanut skandaali oli se, kun talossa toiminut Lindbergin maitoliike sai vuonna 1919 terveydenhoitolautakunnalta huomautuksen ala-arvoisen maidon myynnist\u00e4. Maidossa oli rasvaa alle 2.5%.<\/p>\n<p>Saman vuoden syksyll\u00e4 Lempi aloitti p\u00e4ivitt\u00e4iset ty\u00f6matkat raitiovaunulla Kulosaareen ja takaisin. H\u00e4net oli valittu opettajan toimeen seitsem\u00e4n hakijan joukosta. Vuosipalkka oli 5000 markkaa (nykyrahassa n. 15.000 euroa) ja lis\u00e4n\u00e4 Br\u00e4nd\u00f6 Sp\u00e5rv\u00e4gsaktiebolagin vuosilippu. Kukaties Lempi ehti jopa matkustaa ratikkalautalla, sill\u00e4 S\u00f6rn\u00e4isten ja Kulosaaren v\u00e4linen silta valmistui vasta vuonna 1919. S\u00e4\u00e4li, ettei sata vuotta sitten kaikilla ollut valokuvauskonetta k\u00e4silaukussa ja IG-tili\u00e4 kuvien julkaisemiseen. &#8220;Jippii, nyt on j\u00e4nn\u00e4t paikat! Menossa ensimm\u00e4iseen ty\u00f6paikkaan! Wish me luck!&#8221;<\/p>\n<p>Tammikuisena sunnuntaina vuonna 2023 kiipesin Kulosaaren ala-asteen viereiselle kalliolle r\u00e4psim\u00e4\u00e4n pari kuvaa, kun oli niin erikoinen pakkaskeli. Vasta kotona ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 kallio oli muutama vuosi sitten nimetty Lempi Alangon mukaan. Kuka? Tuntematon nimi.<\/p>\n<p>Nyt tied\u00e4n Lempist\u00e4 jotakin. Koska olin juuri k\u00e4ytt\u00e4nyt aikaa parinsadan suomalaisen vuorineuvoksen tietojen vientiin Wikidata-palveluun, ajattelin ett\u00e4 on oikeus ja kohtuus panostaa my\u00f6s yhteen kallioneuvokseen. Niinp\u00e4 kirjoitin <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lempi_Alanko\">Lempille Wikipedia-sivun. <\/a><\/p>\n<p>Milt\u00e4 Lempi n\u00e4ytti? Kulosaaren 100-vuotisjuhlien sivustolta l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/www.kulosaari100.com\/vanhat-kuvat?pgid=kz2k48tu-44dd0add-bcfc-4f65-81d8-92878f3152a5\">luokkakuva<\/a>, jossa Lempi on kahdesta opettajasta vasemmanpuoleinen.<\/p>\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB3031.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"745\" src=\"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB3031-1024x745.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1013\" srcset=\"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB3031-1024x745.jpg 1024w, https:\/\/tuijasonkkila.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB3031-300x218.jpg 300w, https:\/\/tuijasonkkila.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB3031-768x559.jpg 768w, https:\/\/tuijasonkkila.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB3031.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\"><a href=\"https:\/\/finna.fi\/Record\/hkm.9D8B6154-A381-4E46-A843-AF92431BB303?fbclid=IwY2xjawFaJFZleHRuA2FlbQIxMAABHbs39xB4ifKxQJ1euRb8Qa91AP6zkJaynR03ouMNagSlqewwF4JLniF_Og_aem_nlxPhA-FdNShVH6ibaAYFA\">Alppikatu 11, 13<\/a>. Valokuvaaja Gr\u00fcnberg, Constantin, 1955. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0. Talojen suunnittelu: rakennusmestari Karl Forstadius, 1906. Purettu 1960-70-luvulla.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>[Ilmestynyt alun perin Facebookissa.] Kun neiti Lempi Maria Kettunen astui ulos Alppikatu 13:n nupukiviselt\u00e4 pihalta kadulle, h\u00e4n olisi voinut n\u00e4hd\u00e4 suoraan alapuolella Tauno Palon puiston ja takavasemmalla Linnanm\u00e4en maailmanpy\u00f6r\u00e4n. Mutta koska oli vuosi 1913, maisemaa hallitsivat pelk\u00e4t Josafatin kalliot. Vuotta aiemmin Helsingin s\u00e4hk\u00f6laitos oli asentanut Alppikadulle ensimm\u00e4iset s\u00e4hk\u00f6lamput. Kolme kappaletta, ja vain v\u00e4liaikaisesti. Lempi oli &hellip; <a href=\"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=1011\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Lempi Alanko<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[147],"tags":[157,92],"class_list":["post-1011","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-history","tag-alppikatu","tag-kulosaari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1011","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1011"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1011\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1064,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1011\/revisions\/1064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1011"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1011"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1011"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}