{"id":1132,"date":"2024-11-03T14:05:40","date_gmt":"2024-11-03T12:05:40","guid":{"rendered":"http:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=1132"},"modified":"2024-11-07T13:37:17","modified_gmt":"2024-11-07T11:37:17","slug":"tapaus-laitila","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=1132","title":{"rendered":"Tapaus Laitila"},"content":{"rendered":"\n

Kansallisen E-kirjaston<\/a> tarjoamiin aikakauslehtiin voi tehd\u00e4 yleishakuja, mik\u00e4 on n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 ominaisuus, arvostan. Joskus eri n\u00e4k\u00f6kulmat tiettyyn aiheeseen ovat kiinnostavampia kuin yksitt\u00e4iset lehdet tai niiden numerot. Kuten vaikka Laitila<\/strong>, synnyinkaupunki. Harvoin tulee k\u00e4yty\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 enk\u00e4 tilaa paikallista sanomalehte\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4s siell\u00e4 tapahtuu? E-kirjastossa on lehdist\u00e4 vain kaksi viimeist\u00e4 vuosikertaa, joten suhteellisen uusista puheenaiheista on siis kyse. <\/p>\n\n\n\n

Seuraa lyhyt ja valikoiva aikakauslehtikatsaus.<\/p>\n\n\n\n

Aprop\u00e5 haku: En tied\u00e4, miksi tulokset palautetaan siin\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin palautetaan, mutta Maaseudun Tulevaisuudella (ja susilla) aloitetaan. En tied\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, miksi Maaseudun Tulevaisuus ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 luetaan kuuluvaksi aikakauslehtiin. Lis\u00e4ksi hakuvihje muistiin: jotta mukaan ei tule Kauppalehden paikkakuntakohtaisia yritysuutisia, hakulauseessa kannattaa miinustaa tarpeeton. Itse lehden nime\u00e4 kun ei voi.<\/p>\n\n\n\n

Laitila -Menestyj\u00e4t -“Uudet yritykset” -Protestilista<\/em><\/p>\n\n\n\n

Laitila-sukunimisi\u00e4 l\u00f6ytyy tietysti my\u00f6s. Heit\u00e4 ei pysty ennalta suodattamaan pois.<\/p>\n\n\n\n

Sudet<\/h2>\n\n\n\n

Laitila on niit\u00e4 varsinaissuomalaisia kaupunkeja, joissa susien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt sitten vuoden 2004. Paljon pinta-alaa, suhteellisen v\u00e4h\u00e4n asukkaita, runsaasti valkoh\u00e4nt\u00e4peuroja ruuaksi. Laitila on alueeltaan suurempi kuin Lahti, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 Lahti on Suomen 6. v\u00e4kirikkain kunta, Laitila on vasta sijalla 115.<\/p>\n\n\n\n

Laitilassa sanotaan olevan Suomen tihein susikanta. SusiLIFE<\/a>-hankkeen mukaan viime vuonna 29 lasta sai siell\u00e4 koulukuljetukseen kunnan tukea, juurikin susien takia. Eniten kuljetuksia siell\u00e4 p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisille susista ei ole ollut vaaraa sitten 1800-luvun, mutta kotiel\u00e4imet ovat asia erikseen. Laitilan Haukan kyl\u00e4ss\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t tiett\u00e4v\u00e4sti Suomen ensimm\u00e4iset Valais blacknose<\/a> -lampaat. Omistaja kertoo, ett\u00e4 lampaiden pito susialueella tuokin stressi\u00e4. Sit\u00e4 lievitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pihaa vartioi i\u00e4k\u00e4s tiibetinmastiffi<\/a>. Laitumelle on lis\u00e4ksi tarkoitus rakentaa petoaidat.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4-lehden numero 12 viime vuodelta tiet\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 pisin DNA-n\u00e4ytteiden perusteella todennettu suden kulkema matka on Laitilan Kaivolan laumasta Sodankyl\u00e4n pohjoisosiin. 790 kilometri\u00e4, vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Lapissa susi sitten ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 ammuttiin.<\/p>\n\n\n\n

Siipikarja<\/h2>\n\n\n\n

Kysy kenelt\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 keski-ik\u00e4iselt\u00e4 etel\u00e4suomalaiselta, mit\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 Laitilasta, ja saat vastaukseksi: kananmunat ja Kukko-olut.<\/p>\n\n\n\n

Suomen siipikarjatalous onkin aika lailla keskittynyt Varsinais-Suomeen. Laitilan kaupunki uskoo kananmunien vetovoimaan niin lujasti, ett\u00e4 tarjoaa uudelta Laessaaren alueelta tontin ostavalle vuoden munat kaupan p\u00e4\u00e4lle, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Tied\u00e4 sitten, miten puree. Kananmunan keltuaisessa kun on se hankala puoli, ett\u00e4 kolesteriarvoja seuraava vanhempi suomalainen ei sit\u00e4 juuri sy\u00f6 muuten kuin v\u00e4lillisesti eli kakuissa sun muissa ns. sis\u00e4\u00e4n leivottuna. Hyv\u00e4lt\u00e4 kananmunat toki maistuvat.<\/p>\n\n\n\n

Muistan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan<\/a> (LW) alkutaipaleen. Yhti\u00f6ll\u00e4 oli hauskat verkkosivut ja sen retrohenkiset limonadit ilahduttivat aina, kun niit\u00e4 n\u00e4ki kaupungilla tai verkossa. Tuskin olin ainoa, joka piti yrityksen markkinoinnista. Koska itse p\u00e4\u00e4tuotekin, Kukko Pils, oli toimiva olut (ja on sit\u00e4 yh\u00e4), menestyksen tiell\u00e4 ei ollut esteit\u00e4. Olutpostin numero t\u00e4lt\u00e4 vuodelta summaa kokoeroja:<\/p>\n\n\n\n

\n

liikevaihto on reilusti yli nelj\u00e4sosa kaikkien pienpanimoiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja yli tuplasti selvityksen toiseksi suurimman, Nokian Panimo Oy:n, liikevaihdosta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

LW on niin iso, ett\u00e4 sen talousluvut pit\u00e4\u00e4 poistaa tilastoista, jotta saadaan edes jonkinlainen k\u00e4sitys keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen pienpanimon tilanteesta.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka LW on paikkakunnalla iso yritys, sit\u00e4kin suurempi liikevaihdoltaan on Vihannes-Laitila<\/a>. Mutta, tarkkaan ottaen Laitilaa on en\u00e4\u00e4 vain nimen loppuosa ja se, ett\u00e4 osa yrityksen omistajaviljelij\u00f6ist\u00e4 on Laitilasta. Yrityksen p\u00e4\u00e4konttori on Uudessakaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

Valtatie 8<\/h2>\n\n\n\n

Tekniikan Maailma kirjoittaa tilanteesta Suomen p\u00e4\u00e4teill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\n

Onnettomuustiheydell\u00e4 mitaten maan vaarallisimmat p\u00e4\u00e4tieosuudet ovat Helsingin, Turun ja Tampereen sis\u00e4\u00e4ntuloteill\u00e4. Ajettuihin kilometreihin suhteutettuna vaara vaanii Nelostiell\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven tienoilla. Molemmat mittarit ovat punaisella valtateill\u00e4 8 ja 9.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Valtatie 8 ulottuu Turusta Liminkaan ja p\u00e4invastoin. V\u00e4liss\u00e4 on mm. Laitila.<\/p>\n\n\n\n

Kun on ohitettu Laitilan keskusta ja matka jatkuu kohti Raumaa, muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 odottaa Palttilan risteys. Tuttu paikka. Oikealla, mets\u00e4saarekkeen suojassa, on Palttilan kartano<\/a>. Edess\u00e4 siint\u00e4\u00e4 Valkoj\u00e4rven peltoalue, entist\u00e4 j\u00e4rvenpohjaa. Aukea, laakea n\u00e4kym\u00e4. Ei kuitenkaan t\u00e4ystasaista vaan aavistuksen unduloivaa.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4yl\u00e4viraston mukaan t\u00e4m\u00e4 on yksi niist\u00e4 15 tiekilometrist\u00e4 valtatie 8:lla, jossa on<\/p>\n\n\n\n

\n

korkeat onnettomuuskustannukset sek\u00e4 tiepituuteen ett\u00e4 liikennem\u00e4\u00e4riin suhteutettuna.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Suomen p\u00e4\u00e4tiest\u00f6n yhteenlasketuista vaarallisista kilometreist\u00e4 valtatie 8:lla on noin viisi prosenttia. <\/p>\n\n\n\n

Tekniikan Maailma selostaa: V\u00e4yl\u00e4virasto laskee tieosuuksien turvallisuutta siten, ett\u00e4 se jakaa ensin tieverkon noin viiden kilometrin pituisiksi p\u00e4tkiksi. N\u00e4ille lasketaan sitten ennustettu onnettomuuskustannus<\/em> VTT:n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ohjelmalla, jossa on otettu huomioon paitsi onnettomuushistoria my\u00f6s tilastollinen ennuste vakavista onnettomuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Miksi juuri t\u00e4ss\u00e4 kohtaa on tapahtunut ja luultavasti my\u00f6s tulee tapahtumaan onnettomuuksia? <\/p>\n\n\n\n

Laitilassa, -sta ja -aan autoillaan runsaasti. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2021 Helsingin Sanomat julkaisi kuntakohtaisen tilaston <\/a>(tilaajille) autoetuuksien suuruuksista. K\u00e4rjess\u00e4 oli \u00d6stersundom, toisena Laitila. Edun saajia 50, mediaani 9736 euroa.<\/p>\n\n\n\n

Miksi Laitila? Otin tuolloin asiakseni kysy\u00e4 mielipidett\u00e4 paikallispoliitikoilta Twitteriss\u00e4. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Pekka Kuusisto, vastasi:<\/p>\n\n\n\n

\n

Olettaisin, ett\u00e4 edun suuruus johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 suhteessa ruuhka-Suomeen Laitilassa on hyvin v\u00e4h\u00e4n autoetua k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6in ne lienev\u00e4t p\u00e4\u00e4osin yritysten ylimm\u00e4ll\u00e4 johdolla, jonka johdosta edun arvo nousee.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Valtatiell\u00e4 liikkuu tietysti paljon muutakin kuin ty\u00f6matkalaisia: puukuljetuksia<\/a>, muuta raskasta liikennett\u00e4, ammattiautoilijoita, koululaisia mopoautoineen, satunnaisia ohikulkijoita, hirvi\u00e4, peuroja.<\/p>\n\n\n\n

Ja miten mahtaa olla, houkutteleeko valtatien vaarattomalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 profiili huolettomaan ajotapaan?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mopoautoja ja muita motorisoituja kulkuv\u00e4lineit\u00e4 Laitilassa, Koulukujan ja Urheilutien risteyksess\u00e4 elokuussa 2015<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Suomen Luonto 1\/2024 sis\u00e4lsi tuplayll\u00e4tyksen. <\/p>\n\n\n\n

Artikkelissa Maantieteilij\u00e4 ja runoilija Rokansaarella<\/em> toimittaja Pekka Tarkka kirjoittaa Aaro Hellaakoskesta<\/a>. Hellaakoski on minun ik\u00e4polvelleni tuttu runoilija (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nimelt\u00e4), mutta h\u00e4nen tutkijanuransa oli ainakin minulle t\u00e4ysin uutta. Kuinka ollakaan, vuonna 1929 Hellaakoski oli tekem\u00e4ss\u00e4 kaivauksia Laitilan harjuilla. Tuon ajan Laitilan Sanomissa ei t\u00e4t\u00e4 noteerata, mik\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 ihme; kentt\u00e4tutkimusta tekev\u00e4t tiedemiehet eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n voineet ylitt\u00e4\u00e4 silloisen maalaispit\u00e4j\u00e4n uutiskynnyst\u00e4. Is\u00e4ni olisi hyvinkin saattanut olla ihmettelem\u00e4ss\u00e4 kaivauksella numero 5, jos olisi ollut vanhempi, mutta ei viel\u00e4 yksivuotiaana taaperona muuten kuin \u00e4idin tai is\u00e4n syliss\u00e4. S\u00e4\u00e4li, etten ollut tietoinen Hellaakosken k\u00e4ynnist\u00e4 jo 1980-luvulla, silloin, kun is\u00e4n \u00e4iti oli viel\u00e4 elossa.<\/p>\n\n\n\n

Hellaakosken tutkimus On the transportation of materials in the esker of Laitila<\/em> <\/a>julkaistiin Suomen Maantieteellisen Seuran FENNIA<\/a>-tiedelehdess\u00e4 vuonna 1931. Kuten Tarkka kirjoittaa, se osoitti, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\n

sik\u00e4l\u00e4isen harjun ainekset oli j\u00e4rjest\u00e4nyt ja hionut mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n alle sulana virrannut joki.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Karttaliite Aaro Hellaakosken tutkimusartikkelissa On the transportation of materials in the esker of Laitila<\/em>. Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen yll\u00e4tys Suomen Luonnon artikkelissa oli se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4aihe, Rokansaari <\/a>Saimaan Lietvedell\u00e4, on tuttu paikka sekin! Puolison lapsuuden kes\u00e4m\u00f6kki on kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4, ja jokakes\u00e4iseen vierailuohjelmaan m\u00f6kill\u00e4 kuuluu edelleen souturetki saareen. Vaikka osa Rokansaarta onkin nykyisin yksityisaluetta ja mets\u00e4 talousmets\u00e4\u00e4, niin lampia, niittyj\u00e4 ja muita pienempi\u00e4 ekolokeroita riitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4. Kes\u00e4n parhaat hy\u00f6nteishavainnot ovat aina saarelta.<\/p>\n\n\n\n

Hellaakosken tapauksesta her\u00e4\u00e4 kysymys, tunteeko Suomen historia ja\/tai nykyaika muita runoilijoita, jotka ovat my\u00f6s tieteentekij\u00f6it\u00e4? Tein Wikidataan kyselyn<\/a>. Ison nuolin\u00e4pp\u00e4imen klikkaus k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 haun. Kest\u00e4\u00e4 hetken. Vastaus: kyll\u00e4 heit\u00e4 on, Wikidatan saamien tietojen mukaan 58.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi muutama tilastotieto asukkaista.<\/p>\n\n\n\n

Menot ja tulot<\/h2>\n\n\n\n

Muutama viikko sitten verkossa linkitettiin Porin kaupungin tietopalvelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n tekem\u00e4\u00e4n karttaesitykseen<\/a>. Siit\u00e4 k\u00e4vi ilmi, paljonko Suomen kunnissa asuu Porissa syntyneit\u00e4. Kartalla oli hauska otsikko Porilaisten levinneisyysaste 2023<\/em> eik\u00e4 datapisteen kuvaajana ollut perinteinen pylpyr\u00e4 vaan henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen suureneva Porin \u00c4ssien herttalogo. Ei yll\u00e4tys! Terveisi\u00e4 Poriin.<\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 monen muun mukana kiinnostuin toteutuksesta. Ennen pitk\u00e4\u00e4 totesin my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntapaiset tiedot suomalaisista eiv\u00e4t olekaan mukana Tilastokeskuksen avoimen datan jakelussa. Niinp\u00e4 tilasin ne.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Muuttaneiden lukum\u00e4\u00e4riss\u00e4 Laitila on luonnollisesti paljon pienempi kuin Pori, koska asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4kin on sit\u00e4. Pori hipoo 100 000:n asukkaan rajapyykki\u00e4, jonka ovat jo ohittaneet Jyv\u00e4skyl\u00e4, Kuopio ja Lahti. Kartoilla on kuitenkin havaittavissa yhtenev\u00e4isyytt\u00e4, mik\u00e4 ei ehk\u00e4 ole yll\u00e4tys. Muuttokuntia ovat eritoten maakuntien ykk\u00f6skaupungit.<\/p>\n\n\n\n

Harmaat alueet kartalla ovat niit\u00e4 kuntia, joissa ei viime vuoden tietojen mukaan asu yht\u00e4\u00e4n Laitilassa syntynytt\u00e4. Yhten\u00e4isemm\u00e4t tyhj\u00e4t seudut ovat Pohjois-Pohjanmaan etel\u00e4osissa sek\u00e4 Kuopion ja Oulun ymp\u00e4rist\u00f6kunnissa.<\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4n absoluuttisen nuppiluvun havainnollistamisen lis\u00e4ksi laskin my\u00f6s, mik\u00e4 on Laitilassa syntyneiden osuus asuinkunnan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. “Pikku-Laitilat” muodostavat tiiviin, yhten\u00e4isen renkaan Laitilan ymp\u00e4rille. <\/p>\n\n\n\n

Noin puolet Laitilan nykyisist\u00e4 asukkaista on syntynyt muualla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansallisen E-kirjaston tarjoamiin aikakauslehtiin voi tehd\u00e4 yleishakuja, mik\u00e4 on n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 ominaisuus, arvostan. Joskus eri n\u00e4k\u00f6kulmat tiettyyn aiheeseen ovat kiinnostavampia kuin yksitt\u00e4iset lehdet tai niiden numerot. Kuten vaikka Laitila, synnyinkaupunki. Harvoin tulee k\u00e4yty\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 enk\u00e4 tilaa paikallista sanomalehte\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4s siell\u00e4 tapahtuu? E-kirjastossa on lehdist\u00e4 vain kaksi viimeist\u00e4 vuosikertaa, joten suhteellisen uusista puheenaiheista on siis kyse. … Continue reading Tapaus Laitila<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146],"tags":[],"class_list":["post-1132","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-travel"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1132","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1132"}],"version-history":[{"count":38,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1132\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1215,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1132\/revisions\/1215"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1132"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1132"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1132"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}