{"id":919,"date":"2022-11-04T12:36:26","date_gmt":"2022-11-04T10:36:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=919"},"modified":"2024-09-23T19:57:53","modified_gmt":"2024-09-23T16:57:53","slug":"peru-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/?p=919","title":{"rendered":"Peru 2015"},"content":{"rendered":"\n

[Ilmestynyt alun perin Facebookissa.]<\/p>\n\n\n\n

Chaparri Ecolodge<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olen melko varma, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli viimeinen kerta kun osallistuin aasin ostoon. Ensimm\u00e4inen se oli joka tapauksessa. En ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ihan varma, mit\u00e4 ajatella koko jutusta. Ehk\u00e4p\u00e4 yrit\u00e4n olla ajattelematta. Kas noin.

Muuli ja muuli. Pelkk\u00e4 ruho. Ruokaa. “Paca”, kuten Loreton seudulla sanottaisiin.

Chaparri Ecolodgen omistaa Heinz Plenge, saksalaista syntyper\u00e4\u00e4 oleva perulainen valokuvaaja. Takana joukko valokuvakirjoja, muuta en h\u00e4nest\u00e4 tied\u00e4. El\u00e4imi\u00e4, luontoa yleens\u00e4, kulttuuria. Liman lentokent\u00e4n kirjakaupassa h\u00e4nelt\u00e4 oli myynniss\u00e4 kahvip\u00f6yt\u00e4opus Extreme Amazonia. Kymmenen vuotta ilmestymisest\u00e4 ja edelleen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menev\u00e4n kaupaksi.

Meill\u00e4 ei ollut Chaparrissa erityist\u00e4 tuuria.
<\/p>\n\n\n\n

\n\"Any<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Is\u00e4nt\u00e4 oli kuvausmatkalla. H\u00e4nen poikansa, joka yleens\u00e4 hoitaa englanninkielisen opastuksen, oli my\u00f6s poissa. Tuuraajina toimivat Heinzin tyt\u00e4r Karen Plenge Pardo, mukava mutta kokematon luontoasioissa, ja paikallisopas Juan, joka ei osannut englantia.

Chaparrin verkkosivujen perusteella odotimme n\u00e4kev\u00e4mme villej\u00e4 silm\u00e4lasikarhuja, andienkondoreja ja runsaasti puolikesyj\u00e4 Sechuran-kettuja.

Karhuja ei n\u00e4kynyt, koska vuodenaika oli v\u00e4\u00e4r\u00e4. Kuulimme, ett\u00e4 silloin kun mangopuut kantavat hedelm\u00e4\u00e4, karhut kiipe\u00e4v\u00e4t niihin. Puun latvasta karhuja on huomattavan paljon helpompi spotata kuin et\u00e4iselt\u00e4 vuorenrinteelt\u00e4.

Kondorit ovat harvassa, se on selv\u00e4. Hiukan enemm\u00e4n onnea matkassa, ja olisimme n\u00e4hneet enemm\u00e4n kuin vain yhden. Se kaarteli hetken zeniitiss\u00e4, l\u00e4hes keskip\u00e4iv\u00e4n auringossa.
<\/p>\n\n\n\n

\n\"Sechuran<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Kettuja kyll\u00e4 liikkui lodgen l\u00e4hettyvill\u00e4, mutta niin ohikiit\u00e4vi\u00e4 hetki\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4dintuskin ehti tajuta mit\u00e4 n\u00e4ki. Alkumatkan aikaerokin painoi p\u00e4\u00e4lle, reagointikyky ei ollut ihan normaalitasoa.

P\u00e4\u00e4timme siis leikki\u00e4 ammattiluontokuvaajaa ja viett\u00e4\u00e4 aikaa haaskalla. Ehk\u00e4 andienkondori laskeutuisi sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.

Chaparrin hinta kuvaussessiolle on 320 dollaria. Hintaan sis\u00e4ltyy piilokoju, ev\u00e4\u00e4t ja muulin ruhon toimitus sovittuun paikkaan vuoren rinteell\u00e4, noin kolmen vartin k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n majapaikasta.

Tuore ruho peitell\u00e4\u00e4n pressulla, jotta m\u00e4t\u00e4nemisreaktio vauhdittuu. Telelinssin kantaman p\u00e4\u00e4h\u00e4n, tarjolla olevan v\u00e4h\u00e4isen kasvillisuuden keskelle, viritell\u00e4\u00e4n piilokojuksi teltta, jossa on reik\u00e4 linssille ja muutamia tirkistysaukkoja.

Telttaan pit\u00e4\u00e4 sulkeutua pime\u00e4ss\u00e4, ennen lintujen her\u00e4\u00e4mist\u00e4.

K\u00e4nnykk\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kello 04:30.
<\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010031\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Andien l\u00e4nsipuoli on rutikuivaa, paikoitellen t\u00e4ytt\u00e4 hiekkaer\u00e4maata. Chaparrinkin seutu on kuivana kautena l\u00e4hes vedet\u00f6n, mutta t\u00e4m\u00e4 vuosi on ollut poikkeus, kertoi Karen. Sadetta on tullut normaalia enemm\u00e4n, ja niinp\u00e4 kasvillisuuskin viheri\u00f6i hiukan.

Maasto sen sijaan on kivist\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden.

Otsalamppu on k\u00e4tev\u00e4, koska se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4det vapaaksi, mutta sen valossa pinnanmuodoista h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kolmas ulottuvuus. Oli liev\u00e4sti tuskallista yritt\u00e4\u00e4 olla kompastumatta kivenmurikoihin. Aina oppii. Lamppu pit\u00e4isi olla matalammalla heitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sivuvaloa, k\u00e4dess\u00e4.

Maastokuvioituun telttaaan mahtui juuri ja juuri istumaan kaksi aikuista ihmist\u00e4. Bootsit pois, villasukat jalkaan, videokameran viritys, walkie-talkie n\u00e4k\u00f6s\u00e4lle – “I’ll send a beep when we see a flying Condor” – ja ev\u00e4\u00e4t sinne t\u00e4nne jalkotilaan minne mahtuu.

Ensimm\u00e4inen piilop\u00e4iv\u00e4 oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vuorokautta liian aikaisin. Raato ei kai ollut ehtinyt muhia tarpeeksi, tai sitten isot haaskalinnut ovat fiksumpia kuin mit\u00e4 luulisi, ep\u00e4iliv\u00e4t j\u00e4yn\u00e4\u00e4 ja tarkkailivat. Yht\u00e4\u00e4n korppikotkaa ei laskeutunut. Torkuimme v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4. S\u00f6imme ev\u00e4\u00e4t, joimme kahvit. Alkuiltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 oli pakko k\u00e4yd\u00e4 teltan ulkopuolella. T\u00e4m\u00e4 aiheutti vilkastumista vain paikallisessa k\u00e4rp\u00e4syhdyskunnassa.

Kahden j\u00e4lkeen soitimme Karenille. We are ready to come back. Over.

Mieliala oli apea, omatunto soimasi. Aasiparka.

Toinen yritys. Ruhon kolmas p\u00e4iv\u00e4. Sama her\u00e4tysaika, sama kivinen polku.

M\u00e4d\u00e4ntyneen lihan haju leijui nyt vahvana. Ei sit\u00e4 osannut kuvottavanakaan pit\u00e4\u00e4, koska se oli niin outo. Pist\u00e4v\u00e4, makeahko, t\u00e4ytel\u00e4inen.

Aurinko nousi.

Ensimm\u00e4iset mustat korppikotkat tulivat paikalle varhain. Tarkkaa kellonaikaa en tullut katsoneeksi, mutta suunnilleen heti lintujen aamukonsertin j\u00e4lkeen. Ehk\u00e4 seitsem\u00e4n maissa. P\u00e4iv\u00e4n miittaan niit\u00e4 ja punap\u00e4isi\u00e4 kalkkunakorppikotkia n\u00e4kyi ja kuului runsaasti. Erityisesti kuului.

Teltasta ei kannattanut kurkkia liikaa, etteiv\u00e4t linnut s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4isi. Niinp\u00e4 piti vain arvailla, mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 suunnilleen tapahtuu. Teltan huipulta n\u00e4kyi v\u00e4h\u00e4n ulos, ja pariin otteeseen musta korppari istahti oksistoon tasan yl\u00e4puolelle. Tuijotimme toisiamme silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n, mitenk\u00e4 muutenkaan.

Jatkuvaa nahistelua, koska nokkimisj\u00e4rjestys. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 paljon \u00e4\u00e4nt\u00e4, vaikka korppikotkat ovat l\u00e4hes mykki\u00e4. Sihin\u00e4\u00e4, siipien l\u00e4psytyst\u00e4, rapinaa.

Aurinko nousi korkeammalle, teltan l\u00e4mp\u00f6tila my\u00f6s. Mietiskelin, kuinka n\u00e4lk\u00e4inen sit\u00e4 pit\u00e4isi olla, jotta l\u00e4htisi itse natustelemaan raatoa. Saisiko siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n irti?
<\/p>\n\n\n\n

\n\"P1000919\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Olin sattumoisin virke\u00e4mpi kuin aviomies, joka nukahteli. Luin k\u00e4nnyk\u00e4st\u00e4 Lumix-kameran manuaalia. Laatuaikaa FTW. Melkein sama kuin istuisi lentokoneessa. Ei sielt\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n juuri n\u00e4e.
<\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010005\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Vilkaisin ulos. Valkoisenkirjava lintu. Kuningaskorppikotka! Her\u00e4tys! Kamera k\u00e4yntiin!

P\u00e4iv\u00e4n mittaan haaskalla vieraili King Vultureja pari aikuista ja yksi keskenkasvuinen. Olivatko ne koko ajan samoja yksil\u00f6it\u00e4? Ei voi tiet\u00e4\u00e4.

Walkie-talkie pingahti kahdesti ja j\u00e4nnitys kohosi tietysti molemmilla kerroilla. Mutta yht\u00e4\u00e4n andienkondoria ei tullut n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n.

Istuimme teltassa noin nelj\u00e4\u00e4n asti. <\/p>\n\n\n\n

Tapiche Reserve<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n\"Kitchen\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Murilo “Katoo” Reis iskee tonnikalapurkin Tapiche Reserven tupakeitti\u00f6n jykev\u00e4\u00e4n puup\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja katsoo jokaiseen kuulijaan vuorotellen, yl\u00e4ruumis ojentautuneena eteenp\u00e4in.

– This indigenous woman was vegetarian. She had been eating canned tuna all her life without knowing it was fish. ‘No no, I don’t eat fish. This no fish.’

Kuulijoita on ruoka-aikaan tusinan molemmin puolin. M\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu siit\u00e4 montako vierasta on, ja onko paikalla vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 Iquitosin hostellilta, joka on samalla Reserven toimisto.

Katoo, kokki ja kaksi yleismies-opasta – Pepe ja Jos\u00e9 – ovat ydintiimi. Meist\u00e4 kahdesta ehti tulla jo kalustoa, 12 y\u00f6t\u00e4. Australialainen Nick viipyi kolme y\u00f6t\u00e4 kuten useimmat t\u00e4nne tulevat. Toimistolta oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa liettualainen Monika ja brasilialainen Eric. Kun Nick l\u00e4hti, tilalle tuli viisihenkinen amerikkalaisperhe. Heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 kaksi reppumatkailijapariskuntaa Euroopasta, toiset Sveitsist\u00e4, toiset Saksasta.

Oppaat ovat alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4.

– They are no cityboys. Jos\u00e9 Senior, Pepe, has the best eyes on this planet. And if Jos\u00e9 Jr doesn’t hear the monkies, they are simply not there. Pepe lives in a community 1,5 hour drive from here, eight families. Jos\u00e9 has moved to Requena.

Is\u00e4-Jos\u00e9 on 54-vuotias. Ik\u00e4\u00e4 ja reumatismia on sen verran, ett\u00e4 h\u00e4n v\u00e4syy luontoretkill\u00e4. Aamukuudelta ajetaan veneell\u00e4 muutama kilometri, ja sen j\u00e4lkeen k\u00e4vell\u00e4\u00e4n lounaaseen asti, noin puoli yhteen.

Parin ensimm\u00e4isen retken j\u00e4lkeen Pepe j\u00e4ikin tekem\u00e4\u00e4n huoltot\u00f6it\u00e4.

Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli nurmikonleikkuuta. Machete on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 monitoimity\u00f6kalu, tehokas mutta suoraviivainen. Pepe oli yhdell\u00e4 sivalluksella katkaissut vesijohdon, joka sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 viiden metrin korkuisilla tolpilla seisovasta isosta sinisest\u00e4 muovis\u00e4ili\u00f6st\u00e4 keitti\u00f6\u00f6n, kahteen m\u00f6kkiin sek\u00e4 yhteisk\u00e4ytt\u00f6isiin WC- ja suihkutiloihin. Nick oli n\u00e4hnyt tapauksen.

– I thought they have some kind of a sprinkler system here.

Vett\u00e4 pumpataan Tapiche-joesta. Kun tankki tyhjenee, veden pumppaaminen ei heti auta. Systeemiin p\u00e4\u00e4see ilmaa. Tankki on t\u00e4ynn\u00e4, mutta hana korisee. Apu tulee, kun jostakin kohtaa putkistoa ilmaa poistuu tarpeeksi. Pepe on pari kertaa seisonut puupallilla majamme suihkun alla ja imenyt suihkuputken p\u00e4\u00e4t\u00e4 puolisen tuntia. Aluksi t\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole mainittavaa hy\u00f6ty\u00e4, vett\u00e4 tulee pikku liruna. Vasta kun muutama muu asukas on juoksuttanut vett\u00e4 tahollaan, meill\u00e4kin alkaa virrata.

Jos\u00e9, paikan varsinainen luonto-opas, on noin kolmekymppinen, kolmen lapsen perheenis\u00e4 jo. Puhuu yht\u00e4 paljon englantia kuin me espanjaa. Rauhallinen, kohtelias ja tarkkaavainen tyyppi. Juuri sellainen kun oppaan pit\u00e4\u00e4kin olla. Vahinko ettei keskustelusta tullut mit\u00e4\u00e4n.

Ainoa asia sademets\u00e4ss\u00e4, mist\u00e4 olimme eri mielt\u00e4 Jos\u00e9n kanssa, oli suhtautuminen villisikoihin.

Viimeisen p\u00e4iv\u00e4n aamup\u00e4iv\u00e4retkell\u00e4 Jos\u00e9 pys\u00e4htyy \u00e4kisti. Osoittaa k\u00e4dell\u00e4, odottakaa t\u00e4ss\u00e4, ja katoaa tiheikk\u00f6\u00f6n.

Kuluu viitisen minuuttia. Jos\u00e9 palaa takaisin vakavan n\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Tavallisesti h\u00e4n virnist\u00e4\u00e4 aina kun kuulee jotakin, mik\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 se jokin tulee n\u00e4kyville kymmenen minuutin kuluttua. Levitt\u00e4\u00e4 k\u00e4si\u00e4\u00e4n.

– Peccaries. Mucho mucho. Dos cientes.

Ensimm\u00e4isi\u00e4 aikanaan opittuja sademets\u00e4n nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 oli se, ett\u00e4 sikalaumojen varalta on syyt\u00e4 katsoa puustoa sill\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4, mihin on helppo kiivet\u00e4. Metrin korkeus riitt\u00e4\u00e4. Erityisesti White-lipped peccary -siat ovat agressiivisuuteen taipuvaisia. Kalisuttelevat komeasti hammaskalustoaan.

Jos\u00e9 ryhtyy saman tien etsim\u00e4\u00e4n puuta johon kiivet\u00e4. Rauhallisuuden on korvannut peitelty pelko.

Me yrit\u00e4mme kommunikoida ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sikoja mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n, joten ne pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 enemm\u00e4n kuin meid\u00e4n on syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 niit\u00e4. Yll\u00e4tetty ja saarretuksi itsens\u00e4 tunteva sikalauma on arvaamaton, muuten ei. Siat haistavat kyll\u00e4 ihmisen jo kaukaa, jos ilmavirta vaan k\u00e4y oikeasta suunnasta. Mets\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in ei kuitenkaan helposti k\u00e4y, koska tuuli liikkuu siell\u00e4 harvoin. Parasta siis pit\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ett\u00e4 huomaavat meid\u00e4t ajoissa.

Jos\u00e9 ei ymm\u00e4rr\u00e4 eik\u00e4 kuuntele vaan viittoilee. Tuonne! Sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 pilkottaa aukkopaikka. Kaatunut puu.

Nyt sikalauma kuuluu jo suomalaiseenkin korvaan. Puhinaa, tonkimisen \u00e4\u00e4nt\u00e4.

Reipasta k\u00e4vely\u00e4. Jos\u00e9 kiipe\u00e4\u00e4 ketter\u00e4sti latvuston l\u00e4pi rungolle. Meilt\u00e4 se sujuu kameran, jalustan, oksaryteik\u00f6n ja yleisen ketter\u00e4tt\u00f6myyden takia paljon ty\u00f6l\u00e4\u00e4mmin. Jos\u00e9n huoli alkaa jo v\u00e4h\u00e4n tarttua.

Tropiikin puut ovat mukavan isoja. Keskivertopuun rungolla on leveytt\u00e4 puolisen metri\u00e4 ja oksillakin pystyy seisomaan ilman tukea jos tasapaino on kohtuullinen. Jalustan pystyi asettamaan oksistoon. Kalusto oli valmiina, kun lauman k\u00e4rkisikojen selki\u00e4 alkoi vilahdella kasvillisuuden seassa.

Tuhtia tuhinaa. Irrallisia karjahduksia. Hampaiden kalahtelu on tosi tehokas pelotusefekti.

Eip\u00e4 kest\u00e4nyt kauaakaan, kun meid\u00e4t havaittiin. Koko sakki pys\u00e4htyi, hiljeni sekunniksi ja sitten – stampede! Nopeasti hurjalla rymin\u00e4ll\u00e4 takaisin sinne mist\u00e4 tultiin! Lauman kokoa ei n\u00e4e, mutta saattoi hyvinkin olla yli sata yksil\u00f6\u00e4.

Lounasp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 Katoo kertoo, ett\u00e4 paikallisv\u00e4est\u00f6 uskoo sikojen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n kimppuun. Sademets\u00e4n legenda el\u00e4\u00e4 vahvana.
<\/p>\n\n\n\n

\n\"Gulliver,<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Kokki on kumpuvatsainen, harmaapulisonkinen Gulliver, kuusissakymmeniss\u00e4, Iquitosista. Ravintolakokkina 30 vuotta, Tapichessa vasta vajaan vuoden. Rytmi: kolme kuukautta duunia, 10 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lomaa. Yritt\u00e4\u00e4 oppia englantia.

Nostan Gulliverille hattua, sill\u00e4 ruokalajit olivat vaihtelevia ja maukkaita ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4kin oli ajateltu. Kalaa oli jos joku oli ehtinyt k\u00e4yd\u00e4 kalassa, muuten kaikki oli kuivamuonaa, kananmunia, hedelmi\u00e4, kasviksia, t\u00f6lkkiruokaa.

Papuja, riisi\u00e4, pastaa, nuudelia. Sipulia, tomaatteja, perunoita, bataattia, porkkanoita, punajuuria, avokadoja, parsakaalia, kurpitsaa. Purkkitonnikalaa.

Banaaneja, vihreit\u00e4 omenoita, mandariineja, kookosp\u00e4hkin\u00f6it\u00e4. Katoon omia chilisekoituksia purkeissa; esiin noukitaan pieni haarukka, tiputellaan siit\u00e4 varovasti lient\u00e4 ruuan p\u00e4\u00e4lle.

Juurekset on aina keitetty, my\u00f6s porkkana.

Yhdell\u00e4 lounaalla odotti yll\u00e4tys: riisin oli korvannut quinoa.

– We have had this packace of quinoa in the kitchen for a while now. ‘Nobody likes it’, says Gulliver. But he doesn’t like it himself! Peruvians don’t like quinoa. That’s why it is so expensive. It’s only liked by tourists.

Quinoa-trendi taitaa olla Suomessakin jo laantunut. Hauskan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 tummaa ryyni\u00e4, joka ei maistu sellaisenaan juuri milt\u00e4\u00e4n.

Tapichen quinoassa oli paljon pikkukivi\u00e4 tai muuta kovaa, joka rasahteli ik\u00e4v\u00e4sti hampaissa. Kuka nyt sellaisesta pit\u00e4\u00e4.

Keitti\u00f6n varustelutaso on Minimi+. Avotulipaikka per\u00e4ll\u00e4, vesipiste, nauloja ly\u00f6tyn\u00e4 lautasein\u00e4\u00e4n tavaroiden roikottamiseen, hyllyk\u00f6n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 mausteet ja astiat, j\u00e4\u00e4kaappi. J\u00e4\u00e4kappi on p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain silloin kun generaattori tuottaa kova\u00e4\u00e4nist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 eli iltakuudesta noin kahdeksaan. Mutta kaapin ovi pysyy aina hyvin kiinni ja pettynyt torakkapopulaatio ulkona.

Gulliver k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaasua vain silloin kun on kiire.

Kylm\u00e4laukullinen j\u00e4\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00f6lkkisetillisen perulaista Crystal-olutta kylm\u00e4n\u00e4 kolmisen vuorokautta.
<\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010677\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Lodgella ei ole mit\u00e4\u00e4n omaa keitti\u00f6puutarhaa. Kaikki tuodaan veneell\u00e4 Requenasta. Ainoa viherkasvi on muoviastioissa kasvatettava paksulehtinen vesikrassi. Se on kilpikonnia varten. Niist\u00e4 my\u00f6hemmin.

Venematka Requenasta Tapicheen, yl\u00e4virtaan, kest\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 tuntia, alavirtaan kolme ja puoli. Mit\u00e4\u00e4n kauppalaivaa ei ole, vaan jokainen hoitaa omat kuljetuksensa. Et\u00e4ist\u00e4 naapuria voidaan jeesata jossakin, ja se jokin n\u00e4ytt\u00e4isi useimmiten olevan kanisterillinen polttoainetta. T\u00e4t\u00e4 juoksevaa kuluu sek\u00e4 veneiss\u00e4 ett\u00e4 generaattorissa.

Katoo k\u00e4y keskim\u00e4\u00e4rin 1,5 kertaa viikossa Requenassa viem\u00e4ss\u00e4 vanhat asiakkaat pois ja hakemassa uudet tilalle. Samalla hoidetaan ostokset, soitetaan puheluita yms. Katoolla on Iridium-satellittia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 InReach-laite, jolla pystyy auttavasti l\u00e4hettelem\u00e4\u00e4n lyhyit\u00e4 viestej\u00e4.

– Sometimes it works fine, but often it does not work at all or is very slow.

Aamukahdeksalta Nautasta l\u00e4htenyt yhteysvene on perill\u00e4 Requenassa ennen puoltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 – ellei juutu hiekkas\u00e4rkk\u00e4\u00e4n matkan aikana kuten k\u00e4vi meille. Puolisen tuntia \u00e4hellyst\u00e4, kunnes vene viimein irtosi. Sill\u00e4 kohtaa Uqayali-joki on leveimmill\u00e4\u00e4n, veden syvyys matalimmillaan.

Kuiva kausi etenee viikko viikolta. Vesi k\u00e4y v\u00e4hiin. Tapichen-joenkin vedenpinta on laskenut viimeisen kuukauden aikana viitisen metri\u00e4.

Hiekkas\u00e4rkill\u00e4 on my\u00f6s paha tapa liikkua, joten kokenutkaan kippari ei tied\u00e4 kaikkea. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 he tarkkailevat, n\u00e4kyyk\u00f6 harmaita jokidelfiinej\u00e4; ne uivat syvemmiss\u00e4 vesiss\u00e4. Tapiche-joella oli runsaasti sek\u00e4 n\u00e4it\u00e4 harmaita ett\u00e4 isompia, pitk\u00e4nokkaisia vaaleanpunaisia.

Iquitosista p\u00e4\u00e4see suoraan Nautan venesatamaan bussilla kahdessa tunnissa. Bussi on ilmastoitu ja kuljettaja yst\u00e4v\u00e4llinen vanhempi herrasmies.

Katoolla on kaksi 50 hv per\u00e4moottoria, lasikuituvene, kaksi alumiinirunkoista venett\u00e4 ja muutamia perinteisi\u00e4, puusta veistettyj\u00e4 kanootteja joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s moottorivenein\u00e4 tarpeen tullen.

Kevyempiin veneisiin mahtuu 4-5 matkustajaa kumpaankin plus heid\u00e4n matkatavaransa, kauppaostokset ja bensatankit.

Veneet ovat iso kulunkier\u00e4, mutta absolut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.

– I bought this Yamaha engine a while ago. That was one year’s savings. The older one was stolen.

Katoo kehuu ty\u00f6miehi\u00e4\u00e4n vuolaasti.

T\u00f6it\u00e4 olisi useammallekin.<\/p>\n\n\n\n

\n\"Camp\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Paikka pysyy pystyss\u00e4 juuri ja juuri, kirjaimellisesti. Lodge on ollut toiminnassa vasta muutaman vuoden, mutta paalujen varaan rakennetut m\u00f6kit ja niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4, katettu k\u00e4velysilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jo nyt silt\u00e4 kuin niit\u00e4 olisi uitettu Amazonin tulvavesiss\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 ja ravisteltu kuivaksi. Reiki\u00e4, hometta, v\u00e4\u00e4ntyneisyytt\u00e4, repsottamista. L\u00e4hes kaikki n\u00e4kyv\u00e4 on tilassa, josta on mahdoton sanoa kertooko se keskener\u00e4isyydest\u00e4 vai lahoamisesta. M\u00f6kiss\u00e4 on kuitenkin toimiva vesiklosetti ja suihku eik\u00e4 s\u00e4ngyn yli vedetty hyttysverkko ole viel\u00e4 vuotanut. Joten: ei paniikkia.

Nyt pit\u00e4\u00e4 tietysti nipist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n jotta muistaa miss\u00e4 ollaan. L\u00e4hell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajaa (alapuolella), l\u00e4mp\u00f6tila ymp\u00e4ri vuoden 30 C, korkea kosteusprosentti, hy\u00f6nteisi\u00e4 ja jyrsij\u00f6it\u00e4, sadekauden tulvat.

Rakennusten ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n ulkokatto on palmunlehvist\u00e4. Normikate, joka uusitaan kerran vuodessa.

Ruokalan katossa on muita enemm\u00e4n kulumisen j\u00e4lki\u00e4. Syy on opossumiperhe, joka pesii kattorakennelman sis\u00e4ll\u00e4, l\u00e4hell\u00e4 harjaa. Opossumit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tarvitsemansa hy\u00f6nteisruuan lehvien lomasta.

– One morning when we were having breakfast, one opossum baby fell straight on top of the table.

Lounasaikaankin saattaa tapahtua. Fred-opossumi missasi lautaseni haarukan mitalla. Yl\u00e4ilmoista tipahti parin sentin pituinen kikkare ja muutama isohko pisara nestett\u00e4.

Katoo kertoo, ett\u00e4 kaikkien rakennelmien katonharjat pit\u00e4isi vahvistaa alumiinilla, mutta ruokalalle he eiv\u00e4t raaski sit\u00e4 tehd\u00e4. Opossumit paistuisivat.

– The problem is I cannot get more men to work here. They’d earn a lot of money compared to local standards, but because I don’t tolerate hunting, they don’t come. They’d loose their reputation.<\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010167\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Ylimets\u00e4styksen j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t, my\u00f6s Katoon 6000 hehtaarin tiluksilla, joista 1500 (noin 5 x 5 km) on virallisesti rauhoitettu. Isoja kanalintuja ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4e, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kaurisel\u00e4imi\u00e4. Ei ainuttakaan capybaraa joen rannalla. Punaisen m\u00f6lyapinan lihaa pidet\u00e4\u00e4n erityisen herkullisena ja h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiapinassa on eniten sy\u00f6mist\u00e4, mutta kaikkia muitakin apinoita ammutaan.

Er\u00e4s Katoon edellisist\u00e4 luonto-oppaista oli ampunut kolmasosan tilan villa-apinoista.

– I trusted him, and then he did that. Only now some smaller woolly monkey groups are beginning to tolerate people a little. All others are still scared and you cannot see them.

Muutamia villisian j\u00e4lki\u00e4 on n\u00e4kynyt, samoin tapiirin. Jaguaarin tassusta oli painunut saveen tuttu leve\u00e4n py\u00f6re\u00e4 kuvio, varpaat kaukana toisistaan.

Salamets\u00e4stys rehottaa.

– Locals eat anything that weighs more than 100 grams. Imagine, they have no other name for the tapir or the manatee than ‘Paca’, ‘food’.

Paca-jyrsij\u00e4\u00e4 ei tietysti sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ole. Kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa juuri ne grillataan ensimm\u00e4isen\u00e4. Hieno y\u00f6el\u00e4in, jota olemme n\u00e4hneet 20 vuodessa vain kerran, Costa Ricassa, h\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 sekin kerta.

Katoo on kotoisin Brasiliasta, Pantanalin alueelta. <\/p>\n\n\n\n

\n\"Looking<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

– We were poor. When other children had sandwiches for lunch, I had an onion. I had no shoes to play football but instead I broke all the records in swimming. One can do anything if one really wants to. Look at me. Being poor is no excuse.

Tarinankertojana Katoo on yliveto. Kaiken todenper\u00e4isyydest\u00e4 ei voi olla varma, tietenk\u00e4\u00e4n. Hieman huonosti kuvioon sopii esimerkiksi se, ett\u00e4 h\u00e4n on matkustellut parikymppisen\u00e4 Euroopassa.

27-vuotiaana Katoo kiipesi K2:lle, mist\u00e4 lempinimi. Suoritus, joka paitsi onnistuu fyysisen\u00e4 suorituksena vain harvalle, on my\u00f6s kallis.

Mets\u00e4n ostamiseen on kulunut puolisen miljoonaa dollaria.

– I have bought the forest in pieces, the last one, over 3500 hectars, two years ago. Wanted a buffer zone around the protected area. The seller is a Peruvian who lives in New York. A rich guy. The price for the last part was 70$ per hectar, earlier ones 100$. For the protection, I need to pay 3000$ a year to the government. It would be much cheeper for me to let all the forest be non-protected.

Euroopan matkalla Katoo k\u00e4vi my\u00f6s Suomessa.

– I bicycled from Hamburg to Turku, figured out that it would be downhill from the Alps onwards. That was in 1990. From Turku I flew to Oulu, to a Midsummer Night festival. The sun went like this (piirt\u00e4\u00e4 ilmaan z-kirjaimen muotoisen kuvion) first a little bit down the horizon and then up again, moving sideways. That was funny. Mosquitoes almost ate me. Your species has teeth, right?

Oululaiset olivat v\u00e4itt\u00e4neet Katoolle, ett\u00e4 kaupunki on maailman pohjoisin. Kun kerroimme ett\u00e4 jo Suomessakin on pohjoisempia, Katoo ly\u00f6 nyrkki\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja vaikeroi.

– Oh no no no, you’ve ruined my entire life!

N\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 minulle ihminen, joka puolustaa luontoa niin intohimoisesti kuin Muriel Reis. Vahinko vaan ett\u00e4 suomen ‘intohimo’ on sitten Teuvo Tulion p\u00e4ivien vanuttunut l\u00f6ys\u00e4ksi. Sanan vanhempi s\u00e4vy ja mielleyhtym\u00e4t on kuin kehitetty Katoota varten.

– I cannot do anything to poachers but loggers, them I can handle. What they don’t know is that I never give up. This one guy had cut down one big tree. I heard it happen. Then he went away, to return later to fetch the trunk. What I did was that chopped the trunk to small pieces. It took me two days. When he came back and saw me, he began to whine:’What have you done to my trunk?!’

Uusia projekteja on vireill\u00e4. Katoo yritt\u00e4\u00e4 saada paikallisia kiinnostumaan superfoodista, luonnonyrteist\u00e4 yms. Kaikkea sellaista aktiviteettia ja yritt\u00e4mist\u00e4 tulisi tukea, mik\u00e4 ei vaadi rakentamista, h\u00e4n painottaa.

– I try to tell people that they can sell things, get money and buy food from the shop. That there is an alternative to hunting.

Mik\u00e4\u00e4n ei ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 helppoa. Isoimpia ongelmia on kyl\u00e4yhteis\u00f6jen l\u00e4hes t\u00e4ydellinen puuttuminen. Kun yhteist\u00e4 ei ole, jokainen tekee mit\u00e4 huvittaa. V\u00e4ki levitt\u00e4ytyy t\u00e4nne muualta villin l\u00e4nnen tyyliin etsim\u00e4\u00e4n kultaa, salamets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n, kaatamaan puita laittomasti.

– I have contacted the local police only once. One guy fell 40 of my trees. Now, police here is corrupted. I promised to tip one officer, and eventually he came. But that was it. ‘This man took my property and needs a punishment’, I said. ‘Yes, I talked to him and he promised not to do that again’, the policeman said. ‘But he has done it many times before!’, I said. ‘He is poor and cannot pay anything back’, he said. I haven’t been in touch with the police since.

Omaisuuden hallinta omin voimin on taistelua tuulimyllyj\u00e4 vastaan. Jokainen ohi ajava vene on potentiaalinen riski.

Tapiche-joen varrella on asutusta hyvin harvassa, joten veneess\u00e4 on usein joko tulokkaita tai l\u00e4hiseudun nuoria miehi\u00e4 kokeilemassa onneaan. Erityisen ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 ovat h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 liikkujat.

Katoon mets\u00e4 on suosittu siksi, ett\u00e4 muut l\u00e4hiseudun kolkat on jo tyhjennetty arvopuusta ja sy\u00f6t\u00e4vist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4.

Pilkkopimeys valahtaa lodgelle iltakahdeksan j\u00e4lkeen kun generaattori sammutetaan. Muutama minuutti otsalamppujen h\u00e4ilyvi\u00e4 keiloja. Ihana hiljaisuus.

Saman tien Tropical Screech-Owl aloittaa pulputtavan \u00e4\u00e4ntelyns\u00e4 majan nurkalla. Sill\u00e4 sanotaan olevan vakioasemapaikka riippukeinumajan katolle rakennetussa n\u00e4k\u00f6tornissa, josta n\u00e4kee koko leirin, kaistaleen Tapiche-jokea ja vastarannan mets\u00e4\u00e4 joka p\u00e4\u00e4ttyy moriche-palmuja kasvavaan suohon. Uakarit viihtyv\u00e4t samaisella suolla.

Et\u00e4isell\u00e4 laguunilla aloittavat soinnukkaat ‘WHAT?!’-sammakot.

Tapichen \u00e4\u00e4nimaailma on hienoimpia mit\u00e4 olen kuullut. Leiri on niin pieni ja kaukana kaikesta, ett\u00e4 luonnolla on etusija.

L\u00e4hestyv\u00e4n veneen \u00e4\u00e4ni.

Katoo rynt\u00e4\u00e4 ulos majastaan taskulampun kanssa, juoksee rantaan. Jos h\u00e4n ei tunnista ajajaa, h\u00e4n juoksee takaisin hakemaan per\u00e4moottorin avaimen, hypp\u00e4\u00e4 veneeseen, survaisee per\u00e4\u00e4n, ajaa ohikulkijat kiinni ja kysyy tarvitsevatko he jotakin. Toistaa kysymyst\u00e4\u00e4n – omien sanojensa mukaan kohteliaasti mutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti – kunnes saa vastauksen.

Unen l\u00e4pi kuulee kuinka vene palaa takaisin rantaan. Katoo lampsii horjuvaa k\u00e4velysiltaa pitkin m\u00f6kkiins\u00e4, ohi meid\u00e4n kaksikerroksisen majamme. Koko rakennelma huojuu askelten painosta.

Maanantaiy\u00f6n\u00e4 20. hein\u00e4kuuta Katoo ei tullutkaan takaisin.

R\u00e4ttiv\u00e4synyt mies palaa vasta seuraavana aamuna viidelt\u00e4, juuri kun Jos\u00e9 ja me sy\u00f6mme aamupalaa ruokalan p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4, pienen aurinkokennolampun pieness\u00e4 valossa.

– They were so many. One boat here, then I heard another one over there…

Katoo huokaa raskaasti ja nojaa p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4sivarsiin, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nukahtavan. H\u00e4tk\u00e4ht\u00e4\u00e4 sitten, nousee yl\u00f6s. Menee j\u00e4\u00e4kaapille ja hakee pussin guarana-jauhetta, sekoittaa sit\u00e4 kuumaan veteen.

Varhaisaamun aamupala on aina sama: kaurapuuroa, johon sekoitetaan kuivattuja hedelmi\u00e4 ja myslikokkareita. Lopuksi pikakahvia tai teet\u00e4, joko keitettyyn jokiveteen tai sadeveteen, jos sit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4.

Aamun tunnit ovat t\u00e4rkeit\u00e4.

Liikkeelle pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 varhain. Kello her\u00e4tt\u00e4\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n viidelt\u00e4. Aurinko nousee nopeasti ennen puolta seitsem\u00e4\u00e4, ja jo ennen yhdeks\u00e4\u00e4 alkaa olla liian kuuma, jos taivas on pilvet\u00f6n. El\u00e4imet hakeutuvat p\u00e4iv\u00e4levolle aamumurkinoinnin j\u00e4lkeen, katoavat n\u00e4kyvist\u00e4.

Piknik-lounas sy\u00f6d\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4, yhdeks\u00e4n nurkilla. Keitetty kananmuna, paahtoleiv\u00e4lle ruskeaa makeahkoa tahnaa (jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mielenkiintoista kyll\u00e4 my\u00f6s omeletin p\u00e4\u00e4ll\u00e4), suolakeksej\u00e4, muutama hedelm\u00e4, vett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010178\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Oravasaimireja, satulaselk\u00e4tamariineja, ruskeita kapusiiniapinoita, punaisen m\u00f6lyapinan s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 joukko\u00e4\u00e4ntely\u00e4, ruskeita titi-apinoita, oravia, toukkia, kovakuoriaisia, perhosia, lintuja – ja matkan teemael\u00e4imi\u00e4, uakareja.

Uakareilla on paljon lempinimi\u00e4. En ihmettele.

Paikalliset sanovat ‘English’, mutta my\u00f6s versiota ‘Russian mafia monkey’ n\u00e4kyy. Min\u00e4 sanoisin ‘Mad Max monkey’. Pitk\u00e4turkkinen apina, joka heiluttaa lyhytt\u00e4 h\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuin koira. Uakari on kuulemma s\u00e4\u00e4stynyt suuremmalta salamets\u00e4stykselt\u00e4 siksi, ett\u00e4 sen kalju p\u00e4\u00e4 ja punakat kasvot tuovat mieleen ihmisen. Korkeampi mentaalinen kynnys.<\/p>\n\n\n\n

\n\"Ucayali<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Jos uakari ei ole kovin punakka, sill\u00e4 saattaa olla malaria.

Ymp\u00e4rist\u00f6rikoksia on liuta, ja yksi niist\u00e4 on kilpikonnanmunien ry\u00f6v\u00e4\u00e4minen ruuaksi. Jokikilpikonnat ovat rauhoitettuja, h\u00e4vi\u00e4misen partaalla, mutta ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4.

Mik\u00e4\u00e4n ei ole helpompaa kuin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 munia hiekkaisista rantat\u00f6rmist\u00e4. Kilpikonnanaaras j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hiekkaan selv\u00e4t j\u00e4ljet, jotka nousevat vedest\u00e4, kiipe\u00e4v\u00e4t harjanteelle ja p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. Munat ovat parinkymmenen sentin syvyydess\u00e4. Vain kunnon sade pyyhkii kilpikonnan telaketjuj\u00e4ljet.

Tapichen v\u00e4ell\u00e4 on oma liikuttava kilpikonnansuojeluohjelmansa.<\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010155\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki havaitut pes\u00e4t tiluksilla tyhjennet\u00e4\u00e4n, ja munat kaivetaan lodgen omaan hiekkat\u00f6rm\u00e4\u00e4n. Ymp\u00e4rill\u00e4 on verkko, jotta rannalla p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 iguaani ei p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi muniin eiv\u00e4tk\u00e4 kuoriutuvat poikaset p\u00e4\u00e4se saman tien karkuun.

Pikkukilpparit siirret\u00e4\u00e4n omaan lampeen kasvamaan ja kovettumaan. Kolmen kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 koittaa vapaus.

Katoo hymyilee leve\u00e4sti. Tasaiset, lyhyet hampaat, joita vaikuttaa olevan harvemmassa kuin yleens\u00e4.

– We have already managed to release 180.

Juuri nyt Katoolla on ekstravaikeaa. Viisumi on uhattu kuolettaa.

– They claim that I’ve committed a murder! You cannot get your visa renewed if you have a criminal record. I have carried a gun for 17 years in Brazil when I was a policeman and worked as a park ranger, and I never shot anyone. Why would I do that here? These people who steal my property, they do not want any confrontation. They just sit quietly in their boat, and don’t come near when they see me. I’ve never been threatened except some time in the city, never here.

Nyt on vain laitettava rahaa likoon ja palkattava lis\u00e4\u00e4 asianajajia, Katoo pohtii.

\u00c4kkipikainen ja nopealiikkeinen, se Katoo selv\u00e4sti on. V\u00e4syneen\u00e4, vihaisena, pikkutunneilla – mit\u00e4 vain saattaa sattua. Mutta Katoo ei ole tyhm\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on luultavasti helppo astua jonkun pikkukihon aroille varpaille. Katoo halutaan pois maasta, h\u00e4iritsem\u00e4st\u00e4 h\u00e4m\u00e4ri\u00e4 mutta rahakkaita bisneksi\u00e4, ja viisumi on t\u00e4h\u00e4n kelpo kortti.

Keskiviikkona 22. hein\u00e4kuuta, lounasaikaan, nelj\u00e4 aseistettua, kovapintaisen n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 poliisia ja yksi univormuton mies ajaa Tapichen rantaan. Katoo menee heit\u00e4 vastaan, ja ryhm\u00e4 vet\u00e4ytyy lodgen korkeaan riippukeinumajaan, py\u00f6re\u00e4\u00e4n rakennelmaan keskell\u00e4 pihaa. <\/p>\n\n\n\n

\n\"P1010422\"<\/a>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Maja on v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, koska se on aina h\u00e4myis\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 hyttysi\u00e4, mutta siell\u00e4 on lodgen paras s\u00e4hk\u00f6t\u00f6kkeli. Vajaa pari tuntia s\u00e4hk\u00f6\u00e4 vuorokaudessa vaikutti ensi alkuun katastrofaalisen pienelt\u00e4, mutta on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 riitt\u00e4nyt hyvin, koska kuvausminuutteja on tullut odotettua paljon v\u00e4hemm\u00e4n.

Riippukeinumajassa \u00e4\u00e4nenpainot nousevat ja laskevat. Katoo elehtii runsaasti. Kaikkien lodgen rakennusten sein\u00e4t ovat 50% hyttysverkkoa, joten puhe kuuluu hyvin mutta espanjaa osaamattomalle ei selvi\u00e4 mist\u00e4 on kyse. Hyvien uutisten sanansaattajia poliisit tuskin ovat.

– Gulli!

Kokki kolistelee keitti\u00f6ss\u00e4 eik\u00e4 kuule Katoon kutsua. Me ja amerikkalaisperhe istumme sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Gulliverin tekem\u00e4\u00e4 causaa, perulaista perinneruokaa. Se on kylm\u00e4\u00e4 lasagnea miss\u00e4 pastalevyt on korvattu parin tuuman paksuisella, keltaisella perunamuusikerroksella. Hevi\u00e4 stuffia.

Katoo tulee keitti\u00f6\u00f6n hakemaan Gulliveria. Sanoo meille hiljaa suupielest\u00e4\u00e4n, silmi\u00e4\u00e4n py\u00f6ritellen:

– Now they say I am harrassing people who are passing by.

Niin h\u00e4n tekeekin, mutta ei syytt\u00e4.

Edellisen\u00e4 iltana, 21. hein\u00e4kuuta, joella oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon liikennett\u00e4. Ihmettelimme, mist\u00e4 moinen kruisailuinto. Katoo ei kuitenkaan mennyt kertaakaan ulos katsomaan veneit\u00e4. Oli kai niin umpiv\u00e4synyt edellisy\u00f6n valvomisesta. Oliko aktiivinen veneily viritetty ansa? Oliko Katoo ep\u00e4onnekseen pys\u00e4ytt\u00e4nyt edellisen\u00e4 iltana jonkun jolla oli suhteita?

Gulliver palaa vakavan n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 ruokalaan, vet\u00e4ytyy keitti\u00f6\u00f6n. Vaihdamme siestalle.

Kuluu tunti, ja majasta alka kuulua naurahtelua. Neuvotteluissa on kai saavutettu tuloksia. Seuraavaksi ryhm\u00e4 siirtyy ruokalaan. Gulliveria pyydettiin siis kattamaan lautaset my\u00f6s virkavallalle. Puolisen tuntia lis\u00e4\u00e4 machoviritteist\u00e4 naurahtelua. Vileraat palaavat rantaan ja ajavat pois.

Katoon reserven l\u00e4pi virtaava Tapiche on tierasite.

Joki ja 30 metri\u00e4 rantaa molemmin puolin on jokamiesoikeuden piiriss\u00e4. Rannalla voi leiriyty\u00e4. Rantahiekkaan munittuja kilpikonnanmunia ei saa ottaa. Periaatteessa. Kalastaa saa mutta ei verkolla eik\u00e4 kaikkia kaloja. Periaatteessa. Isoa arapaimaa saa pyyt\u00e4\u00e4 vain tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4. Teoriassa.

– I told them that I just ask people what they are looking for. They could use my services, camp on the lodge. The chief said that I need to have a policeman here, to protect my property. He tried to make a deal with me. But if I had here someone he wouldn’t go after the poachers that’s for sure. He would do nothing. I said I’d like to do the deal with the head office in Iquitos. He didn’t like that. I guess he tried to bribe me but got nothing.

Vaikka meno vaikuttaa sivustakatsojalta hurjalta, Murilo Katoo Reis ei ole eilisen teeren poikia luontoasioissa. H\u00e4nen aikaansaannostaan on kuuluisa Cristallino Reserve Brasilian Alta Florestassa.

Saksalainen televisioyhti\u00f6 tulee syksyll\u00e4 kuvaamaan Tapiche Reserveen.

– It’s some kind of reality show. They’ll bring a celebrity here and so on. They had such a romantic idea of the jungle. ‘We could show how 17 year old boys go to school, and then go hunting during the weekends.’ I told them that there are schools but no teachers, and boys don’t go to school but hunt all day. They also asked me to show how to catch caimans but I said I don’t do such things.

My\u00f6s BBC Planet Earth on tulossa, ja siit\u00e4 Katoo on enemm\u00e4n innoissaan. Laatu on siell\u00e4 enemm\u00e4n kohdallaan.

– They had several kind of deals. I made one where my name is credited.

Tapichesta ja Katoosta siis kuulemme viel\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

[Ilmestynyt alun perin Facebookissa.] Chaparri Ecolodge Olen melko varma, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli viimeinen kerta kun osallistuin aasin ostoon. Ensimm\u00e4inen se oli joka tapauksessa. En ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ihan varma, mit\u00e4 ajatella koko jutusta. Ehk\u00e4p\u00e4 yrit\u00e4n olla ajattelematta. Kas noin. Muuli ja muuli. Pelkk\u00e4 ruho. Ruokaa. “Paca”, kuten Loreton seudulla sanottaisiin. Chaparri Ecolodgen omistaa Heinz Plenge, saksalaista … Continue reading Peru 2015<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146],"tags":[129,132],"class_list":["post-919","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-travel","tag-peru","tag-travel"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=919"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/919\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1083,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/919\/revisions\/1083"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tuijasonkkila.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}