Selma

[Ilmestynyt alun perin Facebookissa marraskuussa 2022]

Kalliossa, Suonionkadun ja Neljännen linjan kulmauksessa, on liikehuoneisto, jonka kyltti on kauttaaltaan tyylikkäästi halkeillut. SELMA PALMU, alla lankapuhelimen numero.

Jokin näyteikkunan somistuksessa saa pysähtymään, astumaan sisälle. Ovenkahvaan sidottu kello kilahtaa, ja puisen myyntitiskin takaa suoristuu selkä. Heini Liimatainen ei ole ollenkaan yllättynyt, kun sanon että tulin ihan vain katsomaan sisätiloja. Tällaiset kaupat ovat harvassa.

No näin on. Moni kertoo että “kävin täällä jo pikkulikkana”.

Ovi käy taas. Sisään astuu parikymppinen mieshenkilö, ei aikaile vaan kysyy heti.

Onko sulla mustaa vakosamettia? Tai jotain sinne päin, ei ole niin nuukaa.

Sillä aikaa kun kysyntä ja tarjonta yrittävät löytää toisensa, katselen ympärilleni. Tyhjä lattiapinta-ala on vähissä. Toisin kuin markettien Excelillä tarkkaan laskettu hyllyjärjestys, täällä vallitsee ns. vapaa tyyli. Siellä sun täällä on sitä ja tätä. Sisällä huomaa myös, että ollaan rakennuksen kulmassa: leveän V-kirjaimen muotoista tilaa jakaa kaareva takaseinä. Jottei mikään menisi hukkaan, seinää kattamaan on pykätty mittojen mukaan kaareva hylly. Hyllyn yläpuolella, katonrajaan asti, on rivi kunniakirjoja ja valokuvia.

En tiennyt Selma Palmusta mitään. Kaikesta päätellen hän ja liikkeensä ovat kuitenkin olleet legenda. Toukokuussa 1986 Helsingin Sanomissa ilmestyi Anu Seppälän omintakeinen haastattelu Salmesta. Se on lähes kokonaan Selman itsensä kertomaa, Porin murteella.

Selma muutti Helsinkiin miehensä perässä, kun tämä tuli rakentamaan Laajalahden radiomastoa.

Tapiolan radioasemalle pystytetyt kaksi mastoa olivat vuosikymmeniä paikallinen maamerkki. Finlandia-katsaus 138 vuodelta 1950 uutisoi niiden rakentamisesta. Ties vaikka Selman aviomies vilahtaisi kuvassa.

Nykyaika on niin liikuttavan pieni raapaisu. 1950-luvun lopulla, nykyisen Tontunmäen kohdalla Espoossa tehdään heinätöitä. Horisontissa pilkottavat raidalliset radiomastot.

Kuinka ollakaan, Otaniemen alueen kehitys ja Yleisradio ajautuivat ristiriitaan. Mastojen aiheuttamien häiriöitten takia TKK ei voinut rakentaa sähköosastoa eikä käyttää tietokoneita! Näin ainakin väitettiin 18.2.1967 Helsingin Sanomien artikkelissa. Mastot olivat pystyssä vielä ainakin vuonna 1972, vaikka lähetystoiminta olikin jo suurelta osin siirtynyt uudelle Kauklahden asemalle.

Selma Palmu kuoli 91-vuotiaana vuonna 2004. Tytär Raili Häkkinen, joka jatkoi kaupan pitoa, eli hänkin pitkään, 87 vuotta. Jatkajaa ei enää löytynyt omasta suvusta. Liikkeen ostivat kimpassa kolme naista, Heini Liimatainen on yksi heistä. Ylen uutinen viime kesältä.

Anu Seppälä, Kristian Runeberg: Kun paimentyttö Singerin osti. Selma Palmun elämä on ollut vauhdikasta, värikästä ja täynnä huumoria. Helsingin Sanomat 4.5.1986, s. 28.